Kokemuksia

Kokonaistoteutuma

Säästöpurjeen putkiremonti on tätä kirjoitettaessa juuri valmistunut. Kaupungilta on kantautunut tietoja mitä ihmeellisimmistä perättömistä väitteistä sen suhteen, miten remontti on onnistunut, joten aluksi lyhyesti olennaiset seikat toteutumasta:
Remontti kesti 2 vuotta 8 kuukautta ja valmistui noin puoli vuotta etuajassa.
Urakka toteutui ongelmitta alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti.
Viemäripinnoitus sujui täsmälleen aikataulussa ja ilman mitään erityisiä ongelmia. Putket olivat hyvässä kunnossa, eikä ainoatakaan ylimääräistä (ennakolta suunnittelematonta) rakenteiden avausta tarvinnut tehdä.
Vesijohtopinnoitus sujui ongelmitta ja hyvin aikataulussa. Putket olivat hyvässä kunnossa ja helposti pinnoitettavissa. Erilaisia vesivuotoja ja rakennevikoja löydettiin ja korjattiin reilu kymmenkunta.
Rakennusurakka pysyi varsin hyvin myös uudessa kiristetyssä aikataulussa. Työn laatu oli suurimmalta osin varsin hyvää ja kestää, erilaisista satunnaisista laatuvirheistä huolimatta, erinomaisesti vertailun muihin saneeraustyömaihin.
Lisätöitä kertyi poikkeuksellisen vähän eli noin 1 % kokonaiskustannuksista.
Erillishintaisia töitä kertyi lopulta noin 8 % kokonaiskustannuksista ja kertymä ylitti ennakolta arvatun noin miljoonalla. Kyseiset työt oli sovittu jo ennakolta yksikköhinnoilla tehtäviksi juuri hankalan ennakoitavuutensa vuoksi tai suoraan aliurakoitsijoiden laskun perusteella maksettaviksi kustannusten säästämiseksi.
Asuminen remontin aikana oli mahdollista ja enemmistö asukkaista asui kotonaan.

Suunnittelu

Suunnitteluvaihe on onnistuneen remontin kannalta kaikkein olennaisin työvaihe. Tämä tuli testattua ja todettua myös Säästöpurjeen putkiremontin aikana. Hallitukselle aiheutui remontin aikana päänsärkyä nimenomaan niistä pienistä asioista, joita ei oltu osattu ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Merkille pantavaa oli se, että vaikka oltiin tekemässä Suomen ensimmäistä täyden mittakaavan putkiremonttia pinnoitusmenetelmillä, ei suunnitteluongelmia kuitenkaan esiintynyt pinnoitusurakoiden kanssa vaan nimenomaan rakennusurakan puolella! Tämä kuvastaa hyvin sitä, missä määrin pinnoitusurakoihin liittyy muuttuvia suureita verrattuna perinteiseen remontoimiseen ja kuinka vähän pinnoitettaessa tarvitaan perinteistä suunnittelutoimistoa. Tästä huolimatta ei kuitenkaan ole niin, etteikö pinnoitusremonteissakin tarvittaisi asiantuntevaa kokonaissuunnittelua.

Projektia aloitettaessa ei ollut pinnoituksen asiantuntemusta saatavilla missään insinööritoimistossa, puhumattakaan että olisi ollut olemassa erityisempää asiantuntemusta käytännön toteutuksesta. Ensimmäiset suunnitelmat tehtiinkin yhteistyössä hyödyntäen hallituksen jäsenten asiantuntemusta kylpyhuoneremontin käytännön toteutuksesta Säästöpurjeen taloissa ja suunnittelijoiden tietotaitoa karsittaessa perinteisen putkiremontin yleissuunnitelmista pois tarpeettomat osat.

Kaikesta huolimatta suunnittelu onnistui kokonaisuutena hyvin. Ensimmäisen vaiheen suunnitelmiin tarvitsi tehdä vain vähäisiä muutoksia toisen vaiheen kilpailutusta varten. Tästä huolimatta nimenomaan suunnitteluvaihe oli jälkikäteen katsottuna se, johon olisi pitänyt panostaa vieläkin enemmän. Harmaita hiuksia työmaalla aiheutti useampaan otteeseen se, että suunnittelutoimisto ei pysynyt luvatuissa aikatauluissa ja LVIS-suunnittelu laahasi ajoittain pahasti jäljessä (= kuvat eivät ajoissa työmaalla ja muita töitä jatkuvasti rästissä). Kaikesta kuitenkin lopulta selvittiin, kiitos ammattitaitoisen ja joustavan rakennusurakoitsijan.

Asuminen remontin aikana

Remontista päätettäessä osakkaiden kannalta keskeinen päätökseen vaikuttava seikka oli keveämpi kokonaisremontti ja mahdollisuus asua kotona remontin aikana. Tämä toteutui varsin hyvin. Monet pystyivät järjestelemään lomansa tai tilapäisoleskelun muualla kylpyhuoneremontin pahimman purkuvaiheen aikana. Ne jotka asuivat kotona koko ajan (suurin osa asukkaista), viettivät eräänlaista leirielämää sen aikaa kun vesi oli kylpyhuoneiden purun ja vesijohtopinnoituksen vuoksi poikki. Vesijohtojen pinnoituksen jälkeen vettä oli saatavissa omasta keittiöstä kylpyhuoneremontin loppuajan. Veden saanti oli lisäksi turvattu talon koko remontin ajan tilapäislinjasta jokaisella porrastasanteella ja viemärit olivat jatkuvasti käytössä. Keittiöiden purkaminen jäi tässä remontissa kokonaan pois (lukuunottamatta muutamaa poikkeuksellista tilannetta), joten asukkaiden ruokahuolto ja asuminen oli tältä osin suhteellisen vaivatonta. Pahin pölyä aiheuttava purkamisvaihe oli ohi kussakin asunnossa noin viikossa ja pölyseinien sekä alipaineistuksen vuoksi pölyn leviäminen oli yleensä vähäistä. Lisäksi urakoitsija käytti keskuspölynimuria, joka imi purkukohteesta enimmät pölyt pois saman tien.

Työmaalla kiinnitettiin erityistä huomiota kulkuväylien esteettömyyteen sekä yleiseen siisteyteen ja turvallisuuteen. Tavoitteiden toteutumista seurattiin säännöllisillä TR-mittauksilla, jotka antoivat jatkuvasti erittäin hyviä mittaustuloksia. Rakennusliike aliurakoitsijoineen hoiti siis tämän osan urakkasuorituksesta erittäin hyvin.

Pohjaviemäreiden sukituksen ja pystyviemäreiden pinnoituksen aikana olivat viemärit käyttökiellossa noin viikon (4-5 arkipäivää) kerrallaan, mikä oli varsin vähäinen haitta. Tänä aikana käytettiin asunnoissa kuivakäymälöitä. Vettä ei katkaistu, joten asunnoissa saattoi tehdä ruokaa ja hoitaa esimerkiksi hampaiden pesun. Likavedet kerättiin asioihin, jotka käytiin tyhjentämässä pihalla tai alakerrassa viemäriin. Väliaikaisina pesutiloina käytettiin oman talon tai naapuritalon saunaosastoa.

Viemärisaneeraus

Viemäriurakoitsijoiden vakiolause työmaakokouksessa kuului suurinpiirtein: Talo/rappu xxx valmistui aikataulussa xx.yy., ei mitään (erityisiä) ongelmia. Auki koodattuna se tarkoitti sitä, että edettiin aikataulun mukaan ja joko ei ollut mitään mutkia matkassa tai sikäli kuin jotain kiemuroita oli ollut, niin aina oltiin kuitenkin aikataulussa ja haitake (joskus työläskin) oli hoidettu pois päiväjärjestyksestä. Tilaajalla olisi ehkä ollut vaikeuksia uskoa moista suorituskykyä, elleivät omat ja valvojien havainnot olisi olleet yhtäpitäviä.

Kaikki viemäreistä löydetyt reiät (lukumääärisesti varsin vähän ja todennäköisesti alkuperäisten putkien laatuvirheistä aiheutuneita) paikattiin rakenteita avaamatta ja aikataulun puitteissa sukittamalla. Erityistoimenpiteitä vaativia vuotoja ei löytynyt lainkaan ja viemärit olivat yleisesti ottaen hyvässä kunnossa. Lisätyölaskuja kertyi yhteensä 0 e! Erillishintaiset työt pysyivät varsin hyvin budjetoidussa.

Viemäriurakan toteutumaan on myöskin kirjattava positiivisena seikkana urakan kirjallisen luovutusaineiston ja dokumentaation ensiluokkaisuus.

Vesijohtosaneeraus

Vesijohtopinnoitusta vastustettiin ennen päätöksen tekoa muun muassa väitteillä yhtiön huonokuntoisista putkista, pettävistä juotosliitoksista, teknisesti aikoinaan väärin tehdyistä liitoksista ja menetelmän teknisellä epäluotettavuudella sekä tekijöiden todennäköisillä työvirheillä eli huonolla työn laadulla.

Toteutuma oli, että urakoitsija teki työnsä hyvin ja työmiehet totesivat yhtiön putkien olevan varsin hyvässä kunnossa verrattuna muihin kohteisiin, joita olivat tehneet. Yhtäkään juotosliitosta ei pinnoitustyön aikana hajonnut ja pinnoittajat korjasivat vain muutaman vanhan työvirheen. Huomionarvoista oli, että rakennusliikkeen 2000-luvun putkialiurakoitsijan tuoreita työn jälkiä jouduttiin korjaamaan enemmän kuin 1960-luvun putkimiesten! Pinnoituksen vastustajien väitteen mukaan yhtiön putket olivat niin heikossa kunnossa, että suuret määrät joudutaan kaivamaan esiin ja vaihtamaan. Nyt kun urakka on kokonaan tehty, voidaan todeta, että todellakin löydettiin lopulta yhdestä asunnosta tällainen putkilinja, joka jouduttiin uusimaan kokonaan. Erilaisia alkavia putkivuotoja löydettiin lopulta koko yhtiöstä yhteensä yli kymmenkunta ja niiden korjaamisesta aiheutui lisäkustannuksia suurinpiirtein kahden tavallisen itsestään paljastuneen vuodon korjaamisen verran.

Vesijohtopinnoituksen kesto oli riippuvainen siitä, montako asuntoa kussakin nousulinjassa oli. Pienemmissä linjoissa työ kesti yhden työviikon, kun pistetalojen kymmenen asunnon kaksoislinjoissa meni yleensä kymmenen päivää. Urakoitsija pysyi varsin hyvin aikataulussa ja viivästyksiä aiheutui yleensä vain ylimääräisistä korjaustöistä ja sairastapauksista. Vesijohtopinnoitus tehtiin kylpyhuonesaneerauksen aikana. Urakoitsijoiden yhteistyö sujui varsin hyvin ja työmaa luovutettiin yleensä ajallaan esityöt tehtyinä pinnoittajalle, joka puolestaan luovutti sen taas rakennusliikkeelle yleensä ajoissa.

Kylpyhuone- ja saunasaneeraus

Tämä rakennustyöosuus Säästöpurjeen remontista edusti perinteistä rakentamista. Poikkeavaa oli, että kyse ei enää ollut perinteisestä linjasaneerauksesta vaan suuresta joukosta kylpyhuoneremontteja, jotka tehtiin kerralla. Urakoitsijan voidaan katsoa selviytyneen tehtävästään varsin hyvin. Tilaajan näkökulmasta olennaista on, että työmaa pysyy järjestyksessä, aikataulussa ja laatu on hyvää. Tilaaja varautui luonnollisesti yleisen suomalaisen rakentamisen laatutason tietäen kohtaamaan ongelmia siitä huolimatta, että urakoitsijan suorituskykyyn ja työmaan johto-organisaatioon olikin kiinnitetty erityistä huomiota urakoitsijoiden tarjouksia vertailtaessa. Ei valittu sitä aivan halvinta vaan se karvan verran kalliimpi, joka esitti uskottavan työmaan johto-organisaation - eli parhaan kokonaistarjouksen. Toteutusvaiheessa, kuunneltaessa kauhutarinoita muilta perinteisiltä työmailta, oli miellyttävää todeta omalla työmaalla varsinaisten ongelmien puuttuminen ja se kuinka hyvin urakoitsijan työmaaorganisaatio hoiti hommansa. Työmaa pysyi varsin hyvin yleisessä aikataulussa ja yleinen järjestys oli kiitettävällä tasolla.

Suomalaisten rakennustyömaiden laadun yleisongelmat tulivat esiin myös Säästöpurjeen työmaalla. Ensinnäkin, työn tekevät aina yksittäiset ihmiset ja tekijöitä ja osaajia on luonnollisestikin moneen junaan. Työmaalta jouduttiin laittamaan pois useampikin työntekijä, joka teki sutta ja sekundaa tai jolla työmoraali ja asenteet eivät olleet kohdallaan. Tapaukset, joissa asukkailla oli ihan oikeasti aihetta tyytymättömyyteen työn laadun ja lopputuloksen osalta, liittyivätkin usein juuri näihin tapauksiin. Urakoitsija hoiti kuitenkin velvollisuutensa ja kaikki kohteet saatettiin lopulta hyväksyttävään kuntoon. Toinen iso ja yleinen ongelmien syy on työmaan johdon pätevyys ja aliurakoitsijoiden käyttö lähes kaikessa mahdollisessa. Tämän pitkän projektin aikana tilaajallekin kerkesi syntyä käsitys pääurakoitsijan hankkimien eri aliurakoitsijoiden suorituskyvystä ja sen tasosta. Urakkahinnan lisäksi jokaisen rakennuttajan on syytä olla kiinnostunut pääurakoitsijan käyttämistä aliurakoitsijoista ja työmaan toiminnasta muutenkin, kuin vain tilaajavastuulain edellyttämien dokumenttien osalta! Tilaajan näkökulmasta valituksen aiheet jäivät lopulta varsin vähäisiksi. Kolmas merkittävä lopputuloksen laatuun vaikuttava seikka on työmaan valvonta ja miten se on järjestetty. Onnistunut lopputulos edellyttää ammattitaitoista ja riittävää valvontaa. Säätöpurjeen työmaan osalta tämä osio näyttää onnistuneen varsin hyvin, kun kumpikin osapuoli on ollut tyytyväinen toiminnan asiantuntevuuteen, asiallisuuteen ja määrään.

Urakan vastaanotto saatiin pidettyä varsin pian (reilu 2 kk) varsinaisten rakennustöiden valmistumisen jälkeen. Nopeamminkin olisi voitu pitää, mutta ongelmia aiheutti jälleen suunnittelutoimisto, jonka töiden valmistumista ei enää jääty odottelemaan vaan viimeiset luovutuspiirrustusten sähköiset versiot hankittiin muualta. Vastaanotossa ei jäänyt listattavaksi tekemättömiä töitä tai sopimattomia asioita, kaikki laskut voitiin todeta hoidetuiksi ja maksetuiksi sekä luovutuspiirustukset luovutetuiksi, eikä riidan tai närän aiheita keksitty oikein mistään. Hankkeen loppukaronkka voitiinkin pitää varsin leppoisissa ja juhlavissa tunnelmissa kohteliaisuuksia vaihtaen.

Päivitetty 25.6.2010

Konsepti

Uuden tyyppinen remontti

Säästöpurjeessa toteutettu putkiremontti noudatti ensimmäisenä Suomessa aivan uutta konseptia, jossa putkistojen pinnoitus on yhdistetty perinteiseen kylpyhuonesaneeraukseen.

Perinteisesti putkiremontti eli viemäreiden ja/tai vesijohtojen uusinta on samalla tarkoittanut kylpyhuoneiden täysremonttia ja yleensä myös keittiöidenkin ainakin osittaista purkamista. 2000-luvulla markkinoille on kuitenkin tullut uusia niin sanottuja pinnoitusmenetelmiä viemäreiden ja vesijohtojen saneeraamiseen. Näissä menetelmissä vanhat putket puhdistetaan ja pinnoitetaan sisältä. Tällöin tarve rakenteiden purkamiseen on varsin vähäistä tai putkihormien avauksia ei tarvitse tehdä lainkaan, mikä mahdollistaa kylpyhuoneremonttien eriyttämisen putkistojen saneerauksesta.

Säästöpurjeen putkiremontti on ollut yksi pilottikohteista VTT:n InSert-hankkeessa. Hankkeen loppuraportti "Putkiremonttien uudet hankinta- ja palvelumallit" (VTT:n tiedotteita no 2483) listaa loppupäätelminään monet niistä tavoiteista, joita Säästöpurjeen putkiremontissa on toteutettu.

Säästöpurjeen putkiremonttikokonaisuus

Lähtötilanne. Putkistoilla oli kuntotutkimuksen mukaan käyttöikää jäljellä alle kymmenen vuotta ennen saneeraustarvetta. Vuotohistoria ei kuitenkaan osoittanut vielä lisääntymistä varsinaisissa putkivuodoissa ja olikin syytä epäillä kuntotukimusissa esitettyjä jäljellä olevan kestoiän arvioita ylivarovaisiksi. Sen sijaan lamellitalojen elementtikylpyhuoneissa lattian keskeltä nousevat patteriputket olivat osoittautuneet teknisesti huonoksi ratkaisuksi ja etenkin asukkaiden vuosien saatossa näissä kylpyhuoneissa tekemien remonttien seurauksena vuotovahingot olivat yleistymässä. Lisäksi etenkin pistetaloissa alkuperäinen vesieristeenä käytetty maalaus oli monin paikoin hajonnut ja yhtiön kylpyhuoneet kaipasivat muutenkin uudistamista. Saunojen sisustukset olivat myöskin tulleet käyttöikänsä loppuun.

Valittu toteutustapa. Säästöpurjeen syysyhtiökokous valitsi vuonna 2005 murskaluvuin toteutettavaksi putkiremonttivaihtoehdoksi viemäreiden pinnoituksen, vesijohtojen pinnoituksen ja märkätilojen (kylpyhuoneet ja saunat) saneerauksen toteutettuina yhtenä hankkeena lainarahoituksella. Samalla päätettiin myös 10 vuoden mittaisesta muut remontit sisältävästä kunnostusohjelmasta eli pitkän tähtäimen toimintasuunnitelmasta, joka toteutetaan hoitovastikerahoituksella. Valittu putkiremontin toteutustapa oli ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Toteutustavan etuja. Asiaa päätettäessä valitun vaihtoehdon eduiksi katsottiin yleisesti muun muassa seuraavat seikat: (i) Asuminen omassa kodissa on mahdollista remontin aikana ilman tilapäisasumisesta aiheutuvia lisäkustannuksia. (ii) Remontin kestoaika on normaalia lyhyempi ja remontti vaatii vähemmän rakenteiden purkamista. (iii) Vasta remontoituja kylpyhuoneita ei ole pakko hajottaa. (iv) Keittiöitä ei tarvitse purkaa lainkaan. (v) Ei ole tarpeen rakentaa alakattoja tai uusia tilaa vieviä putkiroiloja ja johtoreittejä huoneistoihin tai rappukäytäviin, mikä joissakin kohdin olisi ollut teknisesti huomattavan hankalaa, kallista ja esteettisesti epämiellyttävää. Valmisteluprosessia ja menetelmistä tehtyjä teknisiä selvityksiä sekä päätöksen tekoa on selostettu tarkemmin sivulla "valmistelu".

Päivitetty 17.1.2010

Neuvoja

Yleistä putkiremontin suunnittelusta ja uusista menetelmistä

Uusien pinnoitusmenetelmien markkinoilletulo on muuttanut putkiremonttihankkeiden suunnittelua ja totetuttamista merkittävästi. Siinä, missä ennen lähinnä suunniteltiin sitä, miten kussakin kohteessa toteutetaan perusteiltaan sama remontti kuin kaikkialla muuallakin, on nyt edessä ensin pohdinta siitä mitä menetelmiä ylipäänsä käytetään ja mitä tehdään ja miten. Kun tähän lisätään aimo annos hyvinkin suuria tunteita ja vaihtelevia tietoja sekä uskomuksia, on usein sekamelska ja yleinen rähinä valmis.

Suunnittelun aluksi on syytä kipata aimo annos jäitä hattuun ja ottaa rauhallisesti!

Putkiremontti ei ole elämää suurempi asia ja sen suunnittelusta ja toteutuksesta selviää. Kallis se on joka tapauksessa ja näennäisesti halvimman tai "varman" vaihtoehdon metsästys voi lopulta koitua kaikkein kalleimmaksi. Kelvollinen lopputulos voidaan saavuttaa erilaisilla menetelmien yhdistelmillä, eikä pelkän putkiremontin menetelmävalinnan takia kannata aloittaa koko yhtiön kattavaa riitelemistä. Ainoaa oikeaa vaihtoehtoa ei ole olemassa.

Kun Säästöpurjeen remonttia aloitettiin, olivat pinnoitukset vielä eksoottisia uusia menetelmiä, joita kohtaan tunnettiin suuria ennakkoluuloja. Väitteet, joiden mukaan pinnoitukset olivat menetelminä epäkelpoja, eivät mitkään kestäneet kriittistä tarkastelua silloin eivätkä nykyäänkään. Tällä hetkellä tilanne on kääntynyt lähes päälaelleen. Menetelmiä on markkinoilla useita ja monet yritykset hankkivat lisenssejä näiden menetelmien käyttöön. Uhkana on nyt, että uusia tarjokkaita ja menetelmien teknistä laatua tai tekijöiden ammatillista osaamista ei tutkita tarpeeksi hyvin päätöstä tehtäessä. On kuitenkin todettava, että samat riskit liittyvät vähintäänkin yhtä suurina myös niin sanottuihin perinteisiin menetelmiin ja niiden tekijöihin.

Hanke/toteutussuunnittelu

Asunto-osakeyhtiössä suunnittelun kannalta tärkein toimielin on hallitus, joskin ammattitaitoisesta ja aloitteellisesta isännöitsijästäkin on yleensä suurta apua. Hallitus käynnistää hankkeet ja tekee alustavan tarkastelun sekä pohdinnan siitä, mitä korjauksia ja milloin yhtiössä on tarpeen viedä eteenpäin. Tämän pohdinnan olennaisia lähtötietoja ovat putkiremonttien osalta tiedot putkien kunnosta ja vahinkohistoriasta sekä huoltokuluista. Sikäli kun hallituksesta tai isännöitsijältä ei löydy omasta takaa asiantuntemusta eikä ymmärrystä tilanteen arviointiin, joudutaan sitä ostamaan ulkopuolelta. Sikäli kuin esimerkiksi vahinkohistoria tai putkistojen ikä jo sinänsä antavat aihetta, on syytä usein tilata kuntotutkimus. Kuntotutkimusta ei tarvitse tilata, jos se syystä tai toisesta on tarpeetonta varsinaisten päätösten tekemistä varten. Kun kuntotutkimuksen raportti on saatu, ei sitä pidä lukea absoluuttisena totuutena. Säästöpurjeessa teetettiin aikoinaan ensimmäinen kuntotutkimus insinööritoimistolla ja kun siihen ja sen tuloksiin ei perustelluista syistä uskottu, tilattiin toinen VTT:ltä. Tämänkin tutkimuksen loppulausumat osoittautuivat lopulta ylivarovaisiksi ja putket, nyt jälkikäteen katsottuna kun saneeraus on tehty, raportoitua parempikuntoisiksi.

Oikeiden lähtötietojen selvittäminen päätöksenteon pohjaksi on ensimmäinen vaihe minkä tahansa hankkeen onnistuneessa suunnittelussa.

Asioita selvitettäessä on syytä ottaa huomioon erikseen niin viemäreiden, vesijohtojen kuin kylpyhuoneidenkin kunto. Lisäksi on syytä kartoittaa myös muiden järjestelmien kuten esimerkiksi sähkö- ja telejärjestelmien kunto ja saneeraustarpeet. Huomioon otettavia seikkoja ovat myös eri komponenttien jäljellä oleva tekninen käyttöikä sekä se millaisia uudistuksia remontin yhteydessä halutaan kylpyhuoneissa tai muuten tehdä. Näistä tekijöistä rakentuu kunkin taloyhtiön remontin kokonaisuus. Pinnoitukset mahdollistavat niin kylpyhuoneremontin, viemäriremontin kuin vesijohtoremontinkin eriyttämisen, mutta se ei siltikään ole välttämättä teknisesti tai taloudellisestikaan lopulta järkevin ratkaisu. On myös syytä ottaa huomioon eri osien saneerauksen tekninen toteutus, sillä esimerkiksi myöhempi kylpyhuoneremontti voi edellyttää putkimuutoksia tai sähköremontti muodostua tulevaisuudessa hankalammaksi toteuttaa, jos kädet sidotaan harkitsemattomasti jollakin osaratkaisulla. Kun on saatu päätettyä, mitä halutaan ruveta tekemään, on aika tilata suunnittelua ja etsiä asiantunteva suunnittelutoimisto avuksi. Tilanteesta riippuen voidaan aloittaa hankesuunnittelulla tai suoraan toteutussuunnittelulla.

Hankesuunnittelu on erinomainen keino tuhlata suuri määrä rahaa
- tai -
säästää sitä!

Kun homma menee huonosti, myy insinööritoimisto ymmärtämättömälle asiakkaalle tiukalla asenteella ja auktoriteetillaan ensin kalliin hankesuunnittelun huonolla ammattitaidolla tehtynä sen mukaan mitä sattuvat itse osaamaan ja suosimaan. Seuraavaksi myydään sitten sama työ käytännössä uudestaan, kun tehdään toteutussuunnitelmat. Kun asiakkaalle myydään vielä hankkeen valvonta ja projektin johto samasta toimistosta on ongelmat ja virheet helppo peitellä tai sälyttää muiden syyksi. Pahimmillaan suunnitelmat joudutaankin - yllätys yllätys - pistämään epäkelpoina uusiksi heti työn alkumetreillä. Rahaa palaa paljon ja konsultti/suunnittelija harvemmin saadaan vastuuseen töppäyksistään.

Kun homma menee hyvin, kertoo insinööritoimisto asikkaalle selkokielellä, että teillä on nyt täällä tällaiset rakenteet ja tekniikka sekä nämä vaihtoehdot toteutukselle. Eri vaihtoehdoista ja teknisistä asioista saadaan asiallinen selvitys, joka pitää myös paikkansa tarkistusten jälkeenkin. (Valitettevasti maineikkaiden insinööritoimistojenkin edustajat ovat esittäneet pokkana esimerkiksi pinnoituksista väitteitä, jotka pinnoittajilta tarkistettuina ovat olleet puppua.) Ammattitaitoinen suunnittelija osaa myös kertoa tilaajalle perustellusti, että se mitä halutaan ei ole järkevää ja tuoda esiin asioita, joita ei ole osattu ottaa huomioon. Tarjouspyyntöasiakirjat ja suunnitelmat on laadittu niin, että niitä ei tarvitse jälkikäteen uusia, eikä kinata urakkasopimuksen sisällöstä. Hyvästä suunnittelusta kannattaa myös maksaa asiallinen hinta!

On syytä myöskin tiedostaa, että insinÖöritoimisto ei ole välttäm?ttä sama asia kuin arkkitehtitoimisto. Tekninen suunnittelu voi olla hyvääkin, mutta pätevä arkkitehti saattaa saada aikaan paremman lopputuloksen suunnilleen samaan hintaan tai jopa halvemmalla. Osakkaat saattavat myöskin valita sen vähän kalliimman, mutta paremmin suunnitellun/varustellun vaihtoehdon. Lopputulosta katsellaan ja siitä nautitaan tai kärsitään sentään useampi vuosikymmen, joten muutama satanen loppuhinnassa ei siinä vertailussa paljoa paina.

Projektinjohto ja valvonta

Harvemmasta yhtiöstä löytyy omasta takaa projektinjohdon osaamista. Se ei myöskään kuulu isännöitsijän varsinaisiin työtehtäviin eikä välttämättä osaamisenkaan piiriin. Vaikka osaamista löytyisikin omasta takaa, voi vähänkin isommissa hankkeissa olla syytä palkata ulkopuolinen osaaja hoitamaan rakennuttajatehtäviä ja sopimuskuvioita. Rakennuttajalla on myös tänäpäivänä siinä määrin velvoitteita, että avun palkaaminen on perusteltua.

Projektinjohdosta ja valvonnasta tinkiminen on vakava riski, joka voi kouraista pahasti osakkaiden kukkaroita.

Suunnitelmat voivat olla parasta laatua, mutta siitä ei ole paljonkaan iloa, jos urakoitsija säästää kustannuksissa ja tekee huonoa työtä. Tilaajan turva tätä vastaan on palkata ammattitaitoinen ja osaava valvoja rakennustyölle. Valvoja huolehtii myös siitä, että työmaalla tehdään tarvittavat paperityöt ja dokumentointi asiallisesti ja työn aikana.

Sen lisäksi, että on palkattu valvojat, ei hallitus ole viraton. Ei ole lainkaan haitaksi, että myös tilaajan edustajat tutustuvat työmaahan ja seuraavat asioiden edistymistä, vaikka urakoitsijan vahtiminen ja ojentaminen kuuluukin valvojan tehtäviin. Tällöin on helpompi ottaa kantaa asioihin ja tehdä päätöksiä. Siitä, että tilaaja (= maksaja) osaa tehdä tarvittavat päätökset sujuvasti, jämptisti ja joutuisasti remontin aikana, ei ole mitään haittaa hankkeen etenemiselle.

Mikä remonttivaihtoehto olisi valittava?

Säästöpurjeen viiden vuoden putkiremonttiprojektin kokemuksella voidaan todeta, että jo alkuvaiheessa Saksasta saatu kommentti tähän kysymykseen pätee myös Suomessa: Pinnoitusmenetelmien käytön valinnan kannalta olennaista on se, mitä muuta remontin yhteydessä tehdään ja miten. Pääsääntöisesti, jos remontin aikana joudutaan siirtelemään seiniä tai rakentamaan uusia putki- tai johtolinjoja, on ensisijainen tutkittava vaihtoehto perinteinen putkiremonti. Kaikkialle pinnoitukset eivät sovi ja toisaalta putkimuutosten tarvekaan ei aina estä niiden käyttöä?, kuten Säästöpurjeen tapauksessa oli asian laita. Asiassa on syytä katsoa niin teknistä soveltuvuutta, kokonaiskustannuksia kuin asukkaiden asumismukavuuttakin. Remonttievakko ei ole välttämättä aina niin kauhea juttu, kun vaakakupissa on jotain muuta painavaa.

Talot ovat yksilöllisiä, joten se mikä on paras ratkaisu yhdessä yhtiössä ei ole sitä välttämättä enää seuraavassa. Vanhassa talossa saattaa olla tulossa eteen sen historian toinen putkiremontti ja kaikki putkikuvat kateissa. Lisäksi voi olla, että edellisellä kerralla on säästetty ja tehty uudet nousut uusiin paikkoihin ja jätetty isommat rakenteelliset uudistukset kylpyhuoneissa tekemättä. Kun asukasmuutoksiakin on vuosikymmenten varrella kertynyt paljon, on suunnittelijalle tiedossa haasteitta. Näissä tilanteissa pinnoitusmenetelmien edut (vähemmän purkamista ja rakentamista, helpompi asua, edullisempi, remonttien jaksotus) kutistuvat olemattomiin. Talo voi ola myös alunperin niin suunniteltu, että roilojen avaaminen ja putkien mahduttaminen vanhoihin roiloihin (ei läheskään aina onnistu) onkin teknisesti mahdollista ja helppoa, jolloin pinnoittamisen edut jälleen hupenevat vähiin. Pinnoitettaessa käytetään vanhoja putkia ja siten vältetään kokonaan uusien reittien teko tai vanhojen avaaminen. Tällä on monessa kohteessa suuri merkitys niin arkkitehtoonisesti kuin käytännön toiminnallisuuden kannaltakin. Pinnoittamisessa suunnittelutarve on yleensä varsin pieni, mutta aina on silti syytä miettiä koko kokonaisuus alusta lopuun huolella läpi - ja etenkin perinteistä tehtäessä. . Kylpyhuone on helppo suunnitella näkyviltä osiltaan mittojen mukaan, mutta ongelma voi odottaa jo viereisen putkiroilon koossa ja sisällössä tai linjojen reitityksessä kerrosten välillä tai kellareissa. Huomio saattaa keskittyä kylpyhuoneen suunnitteluun, mutta isompi suunnitteluongelma onkin keittiössä tai sitten ilmanvaihto ja muu talotekniikka pääsee unohtumaan.

Ei siis ole olemassa selvää vastausta siihen, mikä putkiremonttimenetelmä olisi paras. Päätöksen ratkaisee aina lopulta se, mitä halutaan. Turhasta ei kannata koskaan maksaa (tältä pelastaa kunnollinen hankesuunnittelu) ja halvimman vaihtoehdon ja säästämisen vakaumuksellinen tavoittelu on yleensä lopulta kallista tai erittäin kallista (tästäkin on Säästöpurjeessa valitettavasti kokemusta).

Muita havaintoja

Säästöpurjeen remontin alkuaikana oli paljon puhetta uusista putkiremonttien "palvelukonsepteista" ja niiden kehittämisestä. Säästöpurjettakin käytettiin eräässä tutkimuksessa ns. referenssikohteena, joskaan suuremmin ei tilaajalta kyselty kokemuksia asiasta tai muutakaan tietoa siitä miten ja miksi asiat oikeasti sujuvat tai tehtiin. Näissä konsepteissa on enimmäkseen kysymys markkinoinnista ja halusta myydä tilaajalle kokonainen palvelupaketti periaatteella kaikki samasta talosta - eli kasvattaa myyjän liikevaihtoehtoa. Yllä on jo todettu, mitä haittoja tästä voi olla. Käytännössä päätöksen teko ja valmistelu asunto-osakeyhtiössä on rakenteltaan sellainen, että eri osat on toteutettava omina päätöksinään ja yksi kerrallaan kilpailutettuina. Tähän ei yhden myyjän periaate sovi, eikä se ole tilaajan/maksajan etukaan.

Usein vedotaan pinnoitusta vastustettaessa siihen, että vakutusyhtiöt eivät sitä hyv?ksy. Tämä väittämä on hyvä esimerkki perusteiltaan ontoista ja kriittistä tarkastelua kestämättömistä väittämistä. Väittämän kehittyneemmässä versiossa muistetaan vedota siihen, että vakuutusyhtiöt eivät huomioi pinnoitusta vahinkotilantessa ikäpoistoissa korvausta pienentäessään. Huono juttu - eikös niin? Väittelyn tuoksinassa jää huomaamatta, että kukaaan ei puhu mitään siitä, että saisi vakuutusmaksusta alennusta - sillä kun olisi jotain varmaa merkitystä. Eipä muistu mieleen myöskään se, että kiinteistövakuutus kattaa muutakin, kuten tulipalot ja myrskyt tai vastuut, joten vain osa maksusta kohdistuu putkistoihin. Niin, ja putkiahan on ainakin patteri- vesi- ja viemäriputkia ja joissain taloissa vielä esimerkiksi kaasuputkiakin. Vakuutus ei taida myöskään koskaan korvata ennalta arvattavia ja normaalista kulumasta johtuvia vahinkoja (= huolto ja kunnossapito laiminlyöty). Se kylläkin kattaa toheloinnin aiheuttamat vahingot ja tohelointiin ei vaikuta se onko putki miten kunnostettu. Täten putkiosuutta ei kuitenkaan kannata irtisanoa vakuutuksesta putkiremontin jälkeen. Ikäpoistoasialla on merkitystä vasta siinä vaihessa, kun jotain sattuu ja kunnostetun putkiston kanssa on huomattavasti todennäköisempää ettei mitään satu. Kyseistä asiaa voi tietenkin käyttää yhtenä perusteluna vakuutusyhtiön vaihtoon, sillä sellainenkin yhtiö Suomesta löytyy, joka huomioi pinnoitukset asiakkaalle edullisesti. Säästöpurjeessa ei ole asiaa päästy vielä testaamaan, kun putkiremontti lopetti vahinkojen ilmaantumisen vesi- ja viemärijärjestelmistä kerralla.

Jarmo Juuti
hallituksen jäsen / puheenjohtaja
Mukana projektissa alusta loppuun.

Päivitetty 1.7.2010

Urakoitsijat

Viemärit

Pohjaviemäreiden sukitus ja pystyviemäreiden pinnoitusurakka tilattiin Oy Dakki Porvoo Ab:ltä, joka nykyään on nimeltään Putkireformi Oy.

Vesijohdot

Vesijohtojen pinnoitusurakka tilattiin Poxytec Oy:ltä.

Rakennustyöt

Rakennusteknisten töiden urakka eli kylpyhuoneiden ja saunojen saneeraus tilattiin Oy Alfred A. Palmberg Ab:n korjausrakentamispalveluiden yksiköltä, joka on osa Lemminkäinen konsernia.

Valvonta ja projektin johto

Hankkeeseen pestattiin projektipäällikkö ja tilattiin valvonta Primaplan Oy:stä. Projektipäällikkönä toimi Petri Saukkonen.

LVIS-suunnittelu

Tarvittava lämpö, vesi, sähkö ja ilmastointijärjestelmien suunnitelutyö tilattin Suomen Talokeskus Oy:ltä. Pääsuunnittelijoina Heikki Ylä-Mononen (LVI) ja Timo Korhonen (sähkö).

Arkkitehtisuunnittelu

Arkkitehtisuunnittelu tilattiin Arkkitehtitoimisto Fogel-Michael Oy:ltä.

Päivitetty 17.1.2010

Alkuvaiheet

Säästöpurjeen putkiremonttia alettiin selvitellä 2000-luvun alussa, kun julkisivuremonttien kymmenvuotinen pitkän tähtäimen toimintasuunnitelmakausi oli lopussa. Muutaman talon putkista tilattiin kuntotutkimus alan konsulttitoimistolta ja myöhemmin vielä VTT:ltä toinen kuntotutkimus. Kuntotutkimuksen perusteella totteutettiin vuonna 2003 tonttiviemärien kunnostus sujuttamalla ja solmittiin suunnittelusopimus kolmen ensimmäisen talon kunnostussuunnitelmien laadinnasta. Kuntotutkimus ei osoittanut akuuttia tarvetta putkiremontin aloittamiselle, joten hanke ei edennyt erityisen ripeästi. Ajatuksena oli tehdä remontti useassa erässä vähitellen.

Uudet menetelmät ja uusi suunta

Perinteisen putkiremontin suunnittelu pysähtyi, kun Säästöpurjeen hallitus sai vihiä uusista viemäreiden pinnoitusmenetelmistä, joiden ansiosta rakenteita ei tarvitsisikaan avata. Dakki-menetelmän edustajat kutsuttiin 2004 syysyhtiökokoukseen esittelemään osakkaille viemäreiden pinnoitusta. Vuosi 2005 kului hallitukselta uusiin menetelmiin tutustumiseen. Vuoden aikana tuli markkinoille myös Poxytec Oy ja vesijohtojen uusi pinnoitusmenetelmä, johon niinikään tutustuttiin. Poxytecin edustaja kutsuttiin asukastilaisuuteen esittelemään menetelmää. Selvitystyön yhteydessä kävi myöskin ilmeiseksi, että Säästöpurjeessa ei tule kyseeseen pelkkä putkistojen saneeraus vaan samalla on myös remontoitava kaikki märkätilat. Vuoden 2005 syysyhtiökokouksessa päätettiin murskaluvuin toteuttaa putkiremontti käyttäen pinnoitusmenetelmiä. Samalla luovuttiin ajatuksesta tehdä remontti vähittäin pienissä erissä, korotettiin hoitovastiketta reilusti ja hyväksyttiin uusi pitkän tähtäimen (10 v) korjaussuunnitelma muiden peruskorjausten toteuttamiseksi.

Valmistelun kiemuroita

Vuosi 2006 kului yksityiskohtaisten saneeraussuunnitelmien laadintaan ja pinnoitusmenetelmien tarkempaan tutkintaan. Hallitus valmisteli yhtiökokouksen päätöksestä poiketen hankkeen toteuttamista pitäen auki sekamenetelmävaihtoehtoa, jossa vain viemärit pinnoitetaan ja vesijohdot uusitaan. Hanketta ensimmäisen kerran kilpailutettaessa tuli yllätyksenä se, että perinteisen putkiremontin tekijät pudottivat tuntuvasti hintatasoa ja yhtiölle tehtiin pyydetyn sijasta tarjous täysin perinteisestä putkiremontista. Jouduttiin siis selvittämään nopealla aikataululla putkiremonttia ilman pinnoitusmenetelmien käyttöä. Tästä vaihtoehdosta ei kuitenkaan ollut kattavia suunnitelmia luotettavan tarjoushinnan pohjaksi, joten huomattavien lisäkustannusten ilmaantuminen remontin aikana oli käytännössä varmaa. Perinteistä remonttia tai sekamenetelmää ei pystytty osoittamaan edullisemmaksi tai teknisesti paremmaksi. Kun oli vaihdettu yhtiön hallitus lähes kokonaan, päästiin vuonna 2007 laatimaan ja kilpailuttamaan lopulliset suunnitelmat puhtaasti pinnoituksiin perustuvasta putkiremontista. Remontin toteuttamisesta tehtiin päätös ylimääräisessä yhtiökokouksessa keväällä 2007. Kokouksessa käsiteltiin hankitut tiedot kaikista vaihtoehdoista (pinnoitus, sekamenetelmä, perinteinen) ja niiden kustannuksista sekä ominaisuuksista. Äänestyksessä pinnoitusmenetelmien käyttö voitti ylivoimaisesti muut vaihtoehdot.

Selvitystulokset

Viemäpinnoitus

Säästöpurjeen viemärit ovat talojen valmistumisajalle tyypillisesti valurautaa. Viemärijärjestelmissä ei pääsääntöisesti ole painetta ja suurin rasitus aiheutuu viemäreissä syntyvistä kaasuista sekä jätevesien mahdollisesti syövyttävästä vaikutuksesta. Yhtiön viemäreiden kunto oli kuntotutkimuksen perusteella tyydyttävä. Vuotohistoriassa ei kuitenkaan esiintynyt varsinaisia viemärivuotoja, joten putkien voitiin katsoa olevan vielä suhteellisen hyvässä kunnossa. Sen sijaan viemäreiden rassaus nieli vuosittain huomattavia summia, joten kunnostustarvetta oli. Viemärit olivat siis pinnoituskelpoisia ja tutustuttiin kumpaankin markkinoilla (2006) olleeseen pinnoitusmenetelmään, jotka kumpikin todettiin kelvollisiksi ja yhtiön viemäreihin soveltuvaksi. Valinta tehtiin hinnan perusteella.

Selvityksissä todettiin, että EW-liner Oy:n Tubus menetelmässä puhdistettujen viemäreiden sisäpinnalle ruiskutetaan polyesterimuovikerros, joka vastaa lopputulokseltaan uutta muoviputkea. Vaikka polyesteri muovina ei olekaan täysin vesitiivis, voitiin kuitenkin todeta, että käytetyn täyteaineen ansiosta ja käyttökokemusten valossa tämä ei ole käytännössä ollut ongelma. Jäykkänä ja itsekantavana matriaalina polyesteripinnoite soveltuu niin pohjaviemäreiden kuin pystyviemäreidenkin pinnoitukseen. Jäykkyyden vuoksi pinnoite on kuitenkin teoriassa altis murtumiselle, mikäli yhtenäinen putkisto altistuu suurille lämpötilaeroille. Tämä ei kuitenkaan normaalissa kerrostalossa ole todennäköistä. Jo todennetun ja sillä perusteella odotettavissa olevan pinnoitteen kestoiän todettiin hyvin vastaavan vähintäänkin kokonaan uusittujen putkien arvioitua kestoikää. Urakoitsijan laadunvalvonta todettiin päteväksi. Pinnoitus on myös tarvittaessa paikattavissa ja mahdolliset reiät viemäreissä voidaan paikata sujuttamalla paikkasukalla.

Selvityksissä todettiin, että Putkireformi Oy:n Dakki-menetelmässä puhdistetut viemärit pinnoitetaan mekaanisesti harjaamalla epoksimuovilla. Kemiallisten ominaisuuksien selvityksessä todetiin, että pinnoite on vesi-, kaasu- ja ionitiivis, mikä täysin pysäyttää rautaputkien kunnon heikkenemisen sisältä päin pinnoitushetken jälkeen. Lisäksi pinnoite on hieman elastinen, mikä takaa mukautumisen mahdollisiin valurautaviemärin lämpöliikkeisiin. Pinnoitteen todettiin kiinnittyvän hyvin viemäreihin. Dakki-pinnoite ei sovellu pohjaviemäreiden pinnoitukseen puuttuvan itsekantavuuden takia. Valmistelun loppuvaiheessa tarjolle tuli uusi Reliner sukitusmenetelmä, jossa tukisukan avulla pinnoitetaan pohjaviemärit epoksilla. Samalla menetelmällä voidaan tarvittaessa paikata myös reiät viemäreissä ilman rakenteiden avauksia. Ensimmäisistä pinnoituskohteista tehtyjen tutkimusten tulosten perusteella voitiin todeta, että pinnoitetut viemärit olivat säilyneet pinnoitushetken kunnossa, joten pinnoitteen odotettavissa oleva kestoikä on ilmeisesti vähintäänkin sama tai pidempi kuin uusittujen putkien edellyttäen, että ulkopuoliset tekijät eivät vaurioita pinnoitettua viemäriä. Urakoitsijan laadunvarmistus todettiin päteväksi. Pinnoitus on myös tarvittaessa helposti paikattavissa ja uusittavissa. Pinnoitusmateriaalille oli saatavilla VTT:n sertifikaatti.

Perinteisen viemäreiden uusinnan osalta voitiin todeta, että uusiminen edellyttää putkihormien avaamista kokonaan ja työ kestää huomattavasti kauemmin kuin pinnoituksen keskimäärin vaatiman viikon. Lisäksi todettiin, että esitellyt mallikappaleet mahdollisesti käytettävistä uusista rautaputkista (paksuudeltaan ohuempia kuin vanhat, mutta ilmeisesti laadultaan kestävämpiä) oli pinnoitettu ohuella epoksikalvolla. Vaakaviemärien osalta todettiin, että työmenetelmä olisi käytännössä uusien reikien timanttiporaus lattiakaivoille ja muille putkivedoille lattian läpi alkertaan ja huonekorkeutta laskevien alakattojen rakentaminen vaakavetojen peittämiseksi. Monissa keittiöissä olisi ollut edessä ongelmia putkireittien suunnittelussa.
Vesijohtopinnoitus

Säästöpurjeen kylmän käyttöveden johdot on tehty galvanoidulla rautaputkella kierreliitoksin ja lämpimän käyttöveden vedot kupariputkilla juotosliitoksin, kuten aikakauden muissakin taloissa. Rautaputkien suurimpia ongelmia ovat saostumat ja korroosio. Kupariputkien suurimpia ongelmia ovat sisäpuolinen korroosio ja juotosliitosten sinkkikato. Kuntotutkimuksen perusteella yhtiön putket olivat kohtuullisessa kunnossa. Vuotohistoriassa putkivuodot olivat harvinaisia alkuperäisissä putkissa. Vuodot olivat yleisempiä asukkaiden toimesta remontoiduissa kylpyhuoneissa ja näissä etenkin lamellitalojen kylpyhuoneiden patteriputkissa - ei siis varsinaisissa käyttövesiputkissa. Kupariputkien tutkiminen tähystämällä osoitti, että putket ovat suhteellisen hyvässä kunnossa eikä syöpymiä esiintynyt, joten putket olivat hyvin pinnoitettavissa. Koska vesiputket ovat paineen alaisia, tulevat vuodot yleensä varsin nopeasti esiin. Täten voitiin pitää selvänä että havaittu vuototiheys hyvin kuvasti putkiston todellista kuntoa.

Poxytec Oy:n edustamaan LSE-menetelmään tutustuttaessa vaadittiin yhtiöltä kaikki selvitykset ja dokumentaatiot alkuperäisdokumenttien kopioina. Lisäksi käytiin tutustumassa pinnoitukseen käytännössä työmaalla. Kotimaisten referenssien puuttuessa menetelmän käyttökelpoisuutta selvitettiin saksasta. Saatu kyselypalaute tiivistyi toteamukseen, että menetelmä on käyttökelpoinen ja se kunnostetaanko vesijohdot pinnoittamalla vai uusitaanko ne riippuu remonttikokonaisuudesta - eli siitä mitä muuta tehdään samalla ja miten. Selvitettäessä mahdollisia terveysvaikutuksia todettiin saksan ympäristöviraston lähteistä, että tarjolla ollut pinnoitusmenetelmä on menetelmistä ainoa, jolla on määräaikainen hyväksyntä sekä kylmän, että lämpimän käyttöveden putkistojen saneeraukseen. Kaikkien menetelmien on saksassa säännöllisesti täytettävä määräaikaisen hyväksynnän saadakseen varsin tiukat laatuvaatimukset, joten menetelmää voitiin pitää turvallisena. Kemiallisen selvityksen perusteella pinnoite, kuten epoksit yleensäkin, on vesi-, kaasu- ja ionitiivis, joten pinnoittaminen estää putken kunnon heikkenemisen jatkossa. Tutkimustulokset pitkäaikaisseurannoista myöskin osoittivat, että pinnoitetut putkistot olivat säilyneet muuttumattomina hyvässä kunnossa. Täten pinnoitteen jo todennetun kestoiän perusteella putkiston odotettavissa oleva kestoikä on vähintäänkin samaa luokkaa kuin uuden putkiston. Pinnoitustyön laadun ja toteutuksen arvostelu osoittautui aiheettomaksi käytännön havaintojen perusteella. Urakoitsijan työn laatu ja seuranta osoittautui riittävän luotettavaksi. Todettiin, että työn aikana käytettävät paineet ja tehdyt testit takaavat hyvän lopputuloksen. Pinnoitukseen ryhdyttäessä ehjä paineen alainen putkisto on ehjä myös pinnoituksen jälkeen sillä erotuksella, että pinnoittaja työn edistyessä löytää ja poistaa kaikki alkavat ja piilevätkin jo olemassa olevat vuodot ja rakenteelliset viat. Tällaisten vikojen korjaaminen voidaan kohdistaa hyvin tarkasti, mikä rajoittaa kustannuksia tehokkaasti. Pinnoitus voidaan myös tarvittaessa uusia.

Selvitettäessä vesijohtoputkien uusimista pinta-asennuksina todettiin, että rappukäytäviin olisi pitänyt rakentaa kotelot pystynousuille ja alakatot peittämään haaroitukset asuntoihin. Asuntojen puolella olisi jouduttu tekemään kotelointeja eteisiin ja huonetiloihin (huoneistotyypistä riippuen) sikäli kuin putkia ei olisi pystytty piilottamaan suorilla läpivienneillä rappukäytävistä kylpyhoneiden tai isojen asuntojen erillisvessojen alakattoihin. Useimpien keittiöiden osalta olisi edessä ollut hankaliakin kalusteiden purkuja ja ongelmia putkireittien suunnittelussa. Tämä olisi tarkoittanut huomattavaa määrää vaikeasti ennakoitavia lisätyölaskuja. Lisäksi todettiin, että vaikka samalla olisi voitu asentaa valmiudet tulevaisuudessa tehtävälle datakaapelointi- ja sähköremontille, ei tästä aiheutuisi erityistä etua. Varsinkin, kun oli todennäköisempää, että useimmissa taloissa ei sähkönousuja tarvitse edes uusia rappukäytävän kautta. Pinnoitus ei myöskään muuttunut kalliimmaksi vaihtoehdoksi vaikka kylpyhuoneissa jouduttiinkin tekemään putkimuutoksia seinärakenteiden sisällä patteri ja vesijohtoputkien paikkoihin.

Kylpyhuonesaneeraus

Vertailtaessa tarvittavaa perinteistä rakennustyötä eri vaihtoehtojen kesken todettiin, että vähiten rakennustyötä on pinnoitusvaihtoehdossa. Käytännössä ei enää ollut kyse varsinaisesta linjasaneerauksesta vaan suuresta määrästä kylpyhuoneremontteja, jotka teetettiin kerralla. Sikäli kuin ei olisi tarvinnut tehdä lainkaan kylpyhuoneremontteja, olisi rakennustyötä ollut pinnoituksien yhteydessä hyvin vähän. Koska kylpyhuoneissa piti kuitenkin tehdä patteri- ja vesijohtoputkien ulostulopaikkojen muutoksia täyskorjauksen yhteydessä, jouduttiin tekemään putkihormiin työaukko jokaisessa lamellitalon kylpyhuoneessa. Pistetaloissa hormeihin tarvittiin aukko vain kaksioissa ja yksiöissä sekä isommissa asunnoissa vain siltä osin kun se oli välttämätöntä pinnoitustöissä. Koska putkiroiloja ei tarvinnut avata kokonaan, eikä timanttiporata reikiä kerrosten välille, oli tällä suuri merkitys asuntojen asuttavuudelle remontin aikana.

Asuttavuuden kannalta oli olennaista niin ikään se, että pinnoitusvaihtoehdossa ei tarvinnut kylpyhuonesaneerauksen yhteydessä koskea lainkaan keittiöihin. Samoin rappukäytävien rakenteet jäivät täysin rauhaan, eikä tarvittu nousukoteloita putkille tai alakattoja. Todettiin, että keittiön käyttöä remontin aikana rajoittaa vain pohjaviemäreiden sukitus (noin viikko) ja pystyviemäreiden pinnoitus (vajaa viikko per nousulinja), jolloin viemäreitä ei saa käyttää, sekä vesijohtojen pinnoituksen aiheuttama vesikatko (noin viikko per nousulinja). Lisäksi todettiin, että vesi on todennäköisesti poikki kylpyhuoneiden purun ajan joko muutaman päivän tai viikon riippuen siitä miten urakoitsija toteuttaa purkutyön.

Päivitetty 24.11.2009