Talon historiaa

Talon historiaa

Unto Tupala kertoo kirjassaan "Lahden rakentaminen jatkui" (1988) seuraavaa:

"Tontti 3
Hämeenkatu 34 - Saimaankatu 8

Tontin ensimmäinen omistaja ja rakennuttaja

Tontti oli pitkään rakentamaton. Vasta 11.5.1945 Lahden kaupunki myi sen As. Oy Salpaukselle 2005 milj. markan hinnalla. Yhtiö ryhtyi heti rakennuttamaan tonttia, sillä jo 30.7.1945 se sai rakennusluvan tontille rakennettavalle 5-kerroksiselle, arkkitehtien Arvo Aalto ja Niilo Kokko suunnittelemalla asuin- ja liiketalolle.

Rakennus ja siinä sijaitsevat huoneistotilat

Rakennus on kulmanmuotoinen, rakennettu kiinni katurajaan ja ulottuu kummassakin suunnassa naapuritontin rajaan saakka. Porttikäytävä pihalle on Saimaankadun puolella lähellä tontin nro 4, nykyisin 5, rajaa. Rakennuksen kantavat rakenteet ovat tiiltä ja julkisivupinnat ovat rapatut. Rakennuksessa on kerrosalaa 6861 neliömetriä ja huoneistoalaa 5489 neliömetriä, josta asuinhuoneistoalaa 3921 neliömetriä ja toimitila-alaa 1568 neliömetriä.

Rakennuksen kellarikerroksessa sijaitsevat Hämeenkadun puoleisessa siivessä yleiset saunat sekä miehille että naisille. Niissä olivat isot löylyhuoneet, pesuhuoneet ja pukeutumishuoneet; lisäksi 4 pientä perhesaunaa löyly- ja pesuhuoneineen, 11 pientä pukuhuonetta kaksine makuutiloineen, yksi kolmen makuulavitsan pesijäin huone. Molemmilla yleisillä osastoilla oli yhteinen eteinen kassoineen. Saimaankadun siivessä oli saunan polttoainevarasto, kattilahuone, kivihiilivarasto ja pohjoispäässä pesutupa, kuivaushuone ja mankelihuone."
___ ___ ___

"Kellaritilojen muutos

Vuonna 1972 toteutettiin rakennuksen kellaritiloissa perusteellinen muutos, mikä johtui Yrittäjä-toimintakeskuksen sijoittumisesta taloon. Muutoksen suunnittelivat arkkitehdit Sulo Järvinen ja Erik Liljeblad. Hämeenkadun puoleiseen siipeen tuli neuvottelu- ja toimistotilat, eteistila, paperivarasto, toinen neuvottelutila wc- ja pesutiloineen, katujen kulmauksen kohdalle saunaosasto: löylyhuone, pesuhuone, takkatila ja pieni uima-allas. Saimaankadun siipeen sijoitettiin ulkoiluvälinevarasto ja kaksi saunaosastoa, joissa peräkkäin pukuhuone, pesuhuone ja löylyhuone."

Jotkut talon asukkaista muistavat , että vielä 60-luvulla oli taloyhtiön pihalla isoja halkopinoja saunojen lämmitystä varten. Tupalan mainitsemat Y-Toimintakeskuksen tilat siirtyivät vuonna 2000 taloyhtiön omistukseen. Tiloissa suoritettiin oston jälkeen mittava remontti kunnioittaen mahdollisuuksien mukaan alkuperäisiä suunnitelmia.

Yhtiön remontit 1999-2007

Hallituksen puheenjohtaja (1994-) Erkki Wahlfors kertoo taloyhtiön remonteista:

"Yhtiössä on tehty viime vuosien aikana mittavia remontteja. Taloyhtiölle oli laadittu kymmenen vuoden PTS-suunnitelma, jota pyrimme noudattamaan mahdollisuuksien mukaan. Pidimme remonteissa kuitenkin pari välivuotta, ettei maksurasitus osakkaille olisi muodostunut liian raskaaksi. Hyvällä yhteistyöllä hallituksen, isännöitsijän ja osakkaiden kanssa saimme hoidettua nämä laajat remontit mielestäni asianmukaisesti läpi. Seuraavassa katsaus tärkeimpiin remontteihin.

Hissien saneeraukset tehtiin vuosina 1989 (C-porras), 1991 (B-porras) ja 1993 (A-porras). Parvekkeiden kunnostustyö aloitettiin vuoden 1993 syksyllä ja se valmistui 1994 keväällä. Viimeisen kymmenen vuoden suurimmat remontit ovat olleet
- lämpö- vesijohto- ja viemäriverkoston saneeraus vuonna 1999
- sähkö-, puhelin- ja tiedonsiirtoverkon kunnostus 1999
- vesikaton pinnoitus ja kourujen ja syöksytorvien korjaus vuonna 2000
- ikkunoiden ja parvekeovien uusiminen vuonna 2003
- tuuletusparvekkeiden ovien kunnostus ja saneeraus vuonna 2004
- huoneistojen ovien uusiminen ja lukkojen sarjoitus vuonna 2005
- julkisivumaalausremontti ja parvekepellitysten uusiminen vuonna 2006
- katetun jäteaseman rakentaminen vuonna 2006
- piharemontti ja pihan asvaltointi vuonna 2007
- autopaikkojen ja ajoportin sähköistys vuonna 2007. "

Ikkunoiden vaihtotyö tehtiin talvella ja se sujui kohtuullisen nopeasti ammattitaidolla.


Talon alaosa maalattiin vaaleamman harmaaksi vuonna 1998. Sillä haluttiin
peittää talon alaosan seiniin ilmestyneet "töherrykset" eli graffitit.

Julkisivumaalausurakan yhteydessä talon väri palautettiin takaisin keltaiseksi,
joka oli sen alkuperäinen väri. Oikea värisävy löytyi yhdessä Museoviraston kanssa,
joka oli mukana jo aikeisemmissakin remonteissa. Hallitus ja yhtiökokous päättivät
jo remonttien alkuvaiheessa, että ne suoritetaan mahdollisuuksien mukaan vanhaa
perinnettä kunnioittaen ja talon vanhaa tyyliä vaalien. Talohan kuuluu Lahdessa
Museoviraston valvomiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kiinteistöihin.

Ylemmässä kuvassa maalaustyö vielä kesken.

Näin hieno siitä tuli!

Vastamaalattu talo Saimaankadun suunnalta.

Piharemontti kesällä 2007


Pihalaatoista suuri osa annettiin ilmaiseksi laattojen tarvitsijoille, jotka
irrottivat laatat itse ja kuljettivat pois.

Sitten tulivat kaivinkoneet ja kuorma-autot, joilla kuljetettiin maa-ainesta
asfaltin tieltä. Samalla korjattiin salaojituksia ja sadevesikaivoja.

Pohjalle levitettiin paksu hiekkakerros ja tehtiin tarvittavat routaeristykset.

Lopuksi tehtiin asfaltointityöt sekä autopaikkojen ja ajoportin sähköistys.

As Oy Salpauksen 60-vuotisjuhlat

Vielä isojen remonttien ollessa loppusuoralla vietettiin siinä välissä As Oy Salpauksen 60-vuotisjuhlia lauantaina 11.11.2006.

Tilaisuuteen oli kutsuttu talon asukkaiden ja osakkaiden lisäksi myös entisiä asukkaita talon alkuvuosilta. Juhlissa kuultiin monia mielenkiintoisia puheenvuoroja ja muisteluita vuosien varrelta. Juhlavieraita oli runsaasti ja juhlat sujuivat oikein miellyttävissä merkeissä.


Kiinteistöliitto