Päivitetty 10.6.2021/ES

Sisäilman laatu ja oikea lämpötila

Huonelämpötila on parhaimmillaan 20-22º C. Liian korkea yli 23 asteen lämpötila ei ole ihmisen terveydelle hyväksi ja lisäksi se lisää energiankulutusta ja aiheuttaa tunkkaisuuden tunnetta asuntoon. Alle +18º C lämpötiloissa ilman suhteellinen kosteus voi kasvaa niin suureksi, että rakenteisiin alkaa pesiytyä sieniä ja muita mikro-organismeja. Sopiva ja terveellisin huoneilman kosteus on 30-40 %. Liiallinen huoneilman kosteus aiheuttaa kosteuden tiivistymistä rakenteiden pinnalle ja lisää mikrobien kasvua.

Asuntojen lämpötilaan vaikuttaa huoneistoissa olevien patteeriventtiilien säätäminen sekä etenkin taloyhtiön koko patteriverkoston perussäätöjen kunnossapito. Mikäli huonelämpötilat eri asunnoissa vaihtelevat enemmän kuin +/- 2 astetta, on syytä suorittaa patteriverkoston perussäätö. Kun patteriverkosto on perussäädetty, on hyvä taso huonelämpötilan vaihteluille +/- 1 ^oC eli huonelämpötilat ovat kahden asteen sisällä. Välttävällä taso on silloin, kun huonelämpötilat poikkeavat +/- 1,5 ^oC eli huonelämpötilat ovat kolmen asteen sisällä.

Asumisterveysohje

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut Asumisterveysohjeen, jonka noudattamista valvovat kuntien terveystarkastajat tai joissain kunnissa ympäristötarkastajat. Asumisterveysohjessa on määritelty hyväksi asuntojen sisälämpötilaksi 21 astetta. Terveydellinen haitta aiheutuu ohjeen mukaan, jos huonelämpötila laskee alle 18 asteen. Huoneilman lämpötila ei saa kohota yli 26 asteen, ellei lämpötilan kohoaminen johdu ulkoilman lämpimyydestä. Lämmityskaudella huoneilman lämpötilan ei tulisi ylittää 23-24 astetta.

Sisäilmayhdistys

Sisäilmayhdistyksen suositus huonelämpötilaksi on 20-22 astetta. Liian korkea huonelämpötila aiheuttaa kuivuuden tunnetta, väsymistä, keskittymiskyvyn alenemista, atoopikoille hengitysoireita ja ihosairauksista kärsiville oireita. Liian korkean lämpötilan on havaittu joissain tapauksissa kiihdyttävän kaasumaisten epäpuhtauksien vapautumista rakenteista ja huonekaluista. Sisäilmayhdistyksen mukaan liian matala huonelämpötila alentaa asumisviihtyvyyttä ja pitkäaikainen oleskelu saattaa aiheuttaa terveyshaitan. Alhaiset pintalämpötilat keräävät kosteutta, joista saattaa aiheutua kosteus- ja homevaurioita. Myös lattian alhainen pintalämpötila on pienille lapsille haitallinen.

Mistä ja miten huonelämpötila mitataan?

Huonelämpötila voidaan mitata mistä tahansa oleskeluvyöhykkeeltä 1,1 metrin korkeudelta. Oleskeluvyöhyke on huoneen osa, jonka alapinta rajoittuu lattiaan, yläpinta on vähintään 1,8 metrin korkeudella lattiasta ja sivupinnat 0,6 metrin etäisyydellä seinistä tai vastaavista kiinteistä rakennusosista. Tavanomaisia mittauspaikkoja on olohuoneen sohvapöytä, makuuhuoneessa sängyn päältä ja keittiössä pöydältä. Mittaus tulee tehdä vain mittarilla, joka on lämpötilan näytön osalta tarkistettu.

Patteritermostaatin käyttöohje

Vuonna 2017 uusittujen patteritermostaattien käyttöohje avautuu tästä.

Ilmalämpöpumppu

Osakkeenomistajalla on mahdollisuus asentaa kustannuksellaan huoneistoonsa ilmalämpöpumppu huonelämpötilan viilentämistä varten. Tällöin osakkeenomistajan tulee tehdä taloyhtiölle muutostyöilmoitus. Ilmalämpöpumpunasentaminen edellyttää osakkeenomistajan ja taloyhtiön välillä tehtävää sopimusta, jossa on määritelty asentamisen ehdot ja vastuut.

Sopimuslomake avautuu tämän sivun alareunasta kohdassa "Asiakirjat -> Ilmalämpöpumpun asennussopimus 2021-04-14" ja siihen kuuluvat ohjepiirustukset seuraavsta luettelosta: Ohjepiirustus 1, ohjepiirustus 2, ohjepiirustus 3, ohjepiirustus 4, ohjepiirustus 5 ja ohjepiirustus 6.

Seuraavassa taulukossa luetellut lämpötilat toimivat sekä taloyhtiömme lämmönjakelujärjestelmän perussäädön ja kunnossapidon perustana että ohjeina asukkaille siltä osin kuin lämpötila on aseteltavissa patteritermostaateilla.

Lämmityskauden ulkopuolella taulukon lämpötilatavoitteet eivät ole voimassa.

Auringon lämpö saattaa aiheuttaa taulukossa esitettyjen vaihteluarvojen ylityksiä kaikissa tiloissa.

Kaikissa tiloissa asuinhuoneita lukuunottamatta lämpötila saattaa nousta yli vaihtelutavoitteen ylärajan joko ympäröiviin rakenteisiin varastoituneen lämmön tai tilan läpi kulkevien putkistojen lämpövuodon takia.